Å·±¦ÓéÀÖ

Olisinkohan ikinä tullut tarttuneeksi kirjaan, jonka nimi on "Keisarin kullanmuru", sen paremmin kirjakaupassa kuin kirjastossakaan? Tuskinpa vain. Oli todellinen onnenpotku, että joulupukki suuressa viisaudessaan oli valinnut juuri tuon teoksen yhteen kirjapaketeistani.

Mitä? Proosarunon muotoon kirjoitettu historiallinen romaani Lontoosta vuonna 211? Päähenkilöinä nubialaissyntyinen varhaisteini ja Rooman keisari! Eeeeei!

Mutta kyllä. Ja erinomainen romaani onkin. Raju ja romanttinen, rujo ja kaunis. Kerrankin olin tyytyväinen, että luin suomenkielistä käännöstä enkä alkuperäisversiota. Luulen, että monet kielen ovelat koukkaukset olisivat jääneet minulta huomaamatta muuten. Päähenkilö puhuu ystäviensä kanssa samaa kieltä kun tämän päivän suomalaistytöt puhuvat Steissillä, mutta hallitsee myös antiikin latinan ja tuon ajan klassikot.

Traagisesta juonestaan huolimatta kirja on ajoittain hillittömän hauska ja monet kirjailijat oivallukset jaksavat huvittaa vielä jälkeenpäinkin.

Varoituksen sana kuitenkin: Keisarin kullanmuru EI ole niitä varten, jotka haluavat lukea uskollisen kuvauksen 200-luvun Londoniumista ja elämästä siellä. Kaikille muille: Nauttikaa, naurakaa ja loppujen lopuksi pirauttakaa pari kyyneltäkin!