Å·±¦ÓéÀÖ

Vuosi 1918 aloitetaan Pohjantähdellä, mutta mitä muita klassikoita haluaisitte lukea jaettuna parille tai useammalle kuukaudelle? Tämä kategoria korvaa ainakin osittain kuukauden klassikon, sillä eri äänestyksissä on useampia paksuja kirjoja noussut aivan kärkipaikoille. Kirjojen tulisi olla vähintään ehkä noin 700-sivuisia, vähän riippuu tapauksesta.

Kärkipaikoilla tällä hetkellä mm.:

Victor Hugo: Kurjat (lyhennetty) 978 sivua
Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi, 1140 sivua
Leo Tolstoi: Sota ja rauha, neliosainen

Ja tietenkin myös Tolkienin Taru sormusten herrasta olisi helppoa jakaa kolmelle kuukaudelle. Lisäksi ilmeisesti Rikos ja rangaistuskin on joskus ilmestynyt kahtena niteenä ja lähestyy joissain painoksissa 700 sivua (kuten omassanikin), Dostojevskiltä tosin löytyy muitakin paksuja klassikkoja.

Ja tietenkin olisi oma suosikkini, siinäkin on noin 1000 sivua. Ensi kesänä on 155 vuotta Gettysburgin taistelustakin (1.-3.7. 1963, noin 50 000 kuollutta), josta kuulin ensimmäisen kerran leffan tässä kohtauksessa: .

(Konfederaation joukkoja muuten johti eräs Robert E. Lee, joka on ollut uutisissakin viime aikoina. Hän oli sikäli mielenkiintoinen ja ehkä traaginenkin hahmo, että henkilökohtaisesti hän olisi halunnut pysyä unionissa ja hänelle olisi tarjottu korkea virka senkin armeijassa, mutta hän päätti pysyä kotiosavaltionsa, Virginian, puolella.)

Buddenbrookit voisi myös juuri ja juuri olla tarpeeksi pitkä.

Itsellä noista mainituista lukematta Buddenbrookit ²õ±ð°ìä Sota ja rauha, molemmat kyllä kiinnostaa. Täytyy jossain vaiheessa kaivella tuota TBR-listaa, olisiko siellä muita.

Olen leikitellyt ajatuksella lukea joko Ulysses tai Alastalon salissa ennen nelikymppisiä. Olisi 2,5 vuotta aikaa...

Minulla on lukulistalla ainakin Buddenbrookit, Tuulen viemää, Sota ja rauha ja Kurjat, ja Monte-Criston kreivin haluaisin lukea uudestaan. Eli kaikki käy :D

Mites muuten vähän vähemmän klassikot tiiliskivet? Esimerkiksi Tikli kiinnostaisi itseäni, mutta onhan se melko hervottoman kokoinen perus-TBR-kirjaksi.

No periaatteessa voisi niitäkin ottaa vaihtelun vuoksi, mutta juuri Tikli on ainakin listopiassa vielä varsin kaukana kolmella äänestäjällään, joten en ole nostanut sitä niin esille, tämä kun muutenkin edistyy niin hitaasti, noin viidellä kirjalla vuodessa.

/list/show/1...

Alkuvuodesta luin Sodan ja rauhan..se oli kyllä jouhevaa luettavaa. Tykkäsin todella.

Muut täällä mainitut kirjat on edelleen mullakin lukujonossa. Tuulen viemää ostin divarista keväällä ja meinasin lukea kesällä, muta se nyt jotenkin jäi. Samoin ostin Tiklin pokkarina (varsinainen taskukirja juu) kun oli Suomalaisessa halvalla. Ei tullut sitäkään luettua kesälukemistossa vielä.

Kotimaisista mulla on edelleen Täällä Pohjantähden alla lukematta. En edes ymmärrä miten niin on päässyt käymään, kun olen aika satavarma että tykkään. Joskus 5v sitten miehen vanhempien luona lomaillessa otin sieltä ykkösosan hyllystä ja ehdin lukea suurimman osan. Tykkäsin siihen asti lukemastani, mutta silti ei tullut haettua kirjaa kirjastosta loppuun luettavaksi..ja niitä muita osia. Ihan mieletöntä paloa ei ole vielä ollut lukea Alastalon salissa :D Vaikka mistä sitä tietää, jos se olisikin aivan mahtava.

Mulla on näköjään ollut joku nuoruusharha viestiä kirjoittaessa. Aikaa nelikymppisiin on vain vajaa 1,5 vuotta eli vuosi vähemmän lukuaikaa...

Tytti wrote: "No periaatteessa voisi niitäkin ottaa vaihtelun vuoksi, mutta juuri Tikli on ainakin listopiassa vielä varsin kaukana kolmella äänestäjällään, joten en ole nostanut sitä niin esille..."

Tikli tosiaan toimikin lähinnä esimerkkinä tässä :) Ja ihan hyvä linjaus, jos voi siis muutakin kuin klassikoita harkita tähän.

Ja hei, minulla kyllä olisi paloa Alastalon salia kohtaan! Joyceakin kohtaan juu, mutta ehkä parempi aloittaa helpommasta päästä (ja ennen Ulysseusta olisi kiva lukea lisäksi alkuperäistarina pohjalle).

Alastalon salissa olisi siitä hyvä kirja aloittaa, että voisin ehkä sitten hankkia itselleni nelikymppislahjaksi . :)

Oij, tuo olisi kyllä aika ehdoton hankinta!

Laitan jossain sopivalla kohdalla äänestyksen pystyyn kevään tiiliskivestä, jota luettaisiin ainakin huhti-toukokuussa. Kovin montaa kirjaa en äänestykseen mielellään ottaisi, ehkä kolme olisi maksimi, jotteivat äänet jakautuisi liikaa.

Ajattelin, että Kurjat ja Monte-Criston kreivi olisivat ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain, koska ne ovat saaneet paljon ääniä aikaisemmissa äänestyksissä, ja sitten tulisi muiden maiden kirjojen vuoro.

En ollenkaan ajatellut mahdollisia haasteita / lukupiiri-lukuprojekteja, mutta lainasin vast'ikään Kurjat pokkariversiona kirjastosta ja vasta kotona huomasin että se oli "lyhennetty suomennos" (hirmuisen ärsyttävää, koskaan ei tiedä mitä suomentaja on jättänyt pois), mikä tosin varmaan selitti miten teos oli saatu mahtumaan pokkarimuotoon (sellaisenakin kyllä tiiliskiven kokoinen; mietin myös pienellä kauhulla kuinka valtava se varsinainen koko teos on). En viitsinyt sitten aloittaa sen lukemista ja palautin kirjastoon.

Vähän pelkään, että lyhennetty versio Kurjista on ainoa, mitä on suomeksi saatavilla. Jos nyt oikein muistan, niin yrittäessäni etsiä "kunnollista" painosta huomasin, että uusinkin suomennos taitaa olla varsin vanha, 1930-luvulta ja toinen on näköjään aivan 1900-luvun alusta, ja tuolloin lyhentäminen taisi olla varsin tavallista, sen huomaa monien klassikoiden kohdalla. Tiedä sitten, onko tulossakaan täydellistä versiota.

(Tosin yhden uuden ja suomennettaessa lyhennetyn kirjan olen vastikään lukenut, ja sitä olisi saanut lyhentää vieläkin enemmän...)

Pitäisiköhän kaivaa joku lyhentämätön englanninkielinen käännös? Sellainen on varmasti olemassa, mutta jaksaisiko sen lukea...

Tytti wrote: "Vähän pelkään, että lyhennetty versio Kurjista on ainoa, mitä on suomeksi saatavilla. Jos nyt oikein muistan, niin yrittäessäni etsiä "kunnollista" painosta huomasin, että uusinkin suomennos taitaa..."

Tämä lyhennetty suomennos oli Voionmaan 1930-luvulta. Sain käsityksen että se vanhempi 1900-luvun alun suomennos (Vihtori Lehtonen) saattaisi olla täydellinen? Tosin Lehtosen teksti saattaa olla muuten hankalaa arkaaista suomea, ja Voionmaan tekstiä on paremmin saatavilla.

·¡²Ô²µ±ô²¹²Ô²Ô¾±²Ô°ì¾±±ð±ô¾±²õ¾±²õ³Ùä esimerkiksi Fahnestock & McAfeen tai Norman Dennyn käännöstä.

Aaro wrote: "Sain käsityksen että se vanhempi 1900-luvun alun suomennos (Vihtori Lehtonen) saattaisi olla täydellinen?"

Ei noista kyllä ota selvää, eikä ole niin varmaa, että lyhentämistä olisi edes mainittu tuolloin 1908, kun ei aina löydy suomentajaakaan. Ja varmaan vaikea saada käsiin, vaikka se olisikin täydellinen. Uskoisin, että olisivat sen valinneet uusintapainokseen, jos se olisi ollut parempi.

Avasin jo äänestyksen seuraavalle tiiliskiviklassikolle, koska voin olla vähän MIA olympialaisten aikana... :-)

Laitoin vaihtoehdoiksi nyt kaksi ranskalaista kirjaa, katsotaan sitten syksyllä muunmaalaisia. (Valitsin jo Tuulen viemää kesän kirjaksi.) Äänestys on auki 20. päivään asti. Kirjaa luetaan kahtena tai kolmena kuukautena, katsotaan sitä sitten valinnan jälkeen.

/poll/show/1...

Minä taidan skipata ³Ù䳾ä²Ô äänestyksen koska olen molemmat lukenut. Monte Criston kreivin luin viime vuonna ja se päätyi heti yhdeksi lemppariksi.
Kurjat luin joskus yläasteella/lukiossa ja pidin todella paljon (siksi Notre Damen kellonsoittaja oli niin suuri pettymys). Uusintaluku voisi kiinnostaa mutta en tiedä saanko tänä vuonna kuitenkaan aikaiseksi.

Monte Cristo! Olen aloittanut sen pari vuotta sitten, mutta en ole päässyt sataa sivua pidemmälle, vaikka tykkään siitä.

Elina wrote: "Monte Cristo! Olen aloittanut sen pari vuotta sitten, mutta en ole päässyt sataa sivua pidemmälle, vaikka tykkään siitä."

Sun pitää vielä lobata sen puolesta, sillä tilanne on nyt tasan ja sekin on vielä mun ääneni avulla ja sen painoarvo vaihtelee 0 ja 1,5 äänen välillä... Minunkin tekisi mieli lukea se, ja kirjakin löytyisi jostain löydettynä, mutta pituus pelottaa, eikä se painoskaan ole miellyttävin lukea, joten en ole varma, liittyisinkö lukijajoukkoon.

Äänestin Hugoa, koska sitä en ole vielä lukenut ja haluan sen Popsugarin "kirjasta on tehty musikaali" -kohtaan, mutta Dumaskin on kyllä uudelleenlukulistalla. Vähän jännittää, vieläkö se on yhtä hyvä kuin lukioikäisenä. Toivottavasti jopa vielä parempi!

Onko meille jo suunniteltu syksylle joku tiiliskiviklassikko? Mulla toki on vielä 100 sivua jäljellä Monte Cristosta ja Tuulen viemää kokonaan. Silti uteliasuus jo kolkuttelee, että mitäs paksua eeposta pitäisi syksyllä ehtiä lukemaan. :P

Minuakin kiinnostaa onko jotain suunnitteilla!
Itse ajatellin syksyllä lukea Myrskyluodon. Onko muilla kiinnostusta sitä kohtaan? Mukavaa olisi keskustella siitä jonkun kanssa.

Minä tässä olen vähän asiaa pohtinut, hirveästi vaihtoehtoja ei ole tullut mieleen. Neljä kuukautta olisi vielä aikaa, joten siihen tietenkin menisi Sota ja rauha, mutta ei ehkä näin loppuvuodesta kuitenkaan... Varsinkin kun Anna Karenina on jo luettu. Kurjat olisi tietenkin myös, mutta ei ehkä kahta ranskalaista kirjaa saman vuonna.

Olisiko kiinnostusta Buddenbrookeihin? Mannin Taikavuori on kyllä Lukemattomien listopiassa, mutta ymmärtääkseni se on vähän "vaikeampi" ja filosofisempi, Buddenbrookit olisi perinteisempi sukutarina, ja ainakin minua kiinnostaisi enemmän. Ehdotuksia otetaan vastaan, kahdelle kirjalle olisi varmaan tilaa.

Myrkyluodon Maijahan olisikin muuten oivallinen kirja. Se olisi tulossa Vaasaan syksyllä teatteriinkin. Jos kerrankin saisi itsensä menemään teatteriin...

Mun oli pakko googlettaa tuo Buddenbrookit. Se ei sanonut mulle mitään. Ihan heti ei tullut sellaisia ihana tämä pitää lukea tunnetta.

Sota ja rauhahan mulla olisi lukulistalla, jota en ole edes tänne TBR listalle lisännyt. Mutta se on ihan järkyttävän pitkä opus. Syksyllä ei sitten varmaan mitään muuta lukiskaan jos tuo ei etenisi...

Kurjat on myös lukulistalla edelleen ja se kiinnostaisi edelleen...

Koska "suoritan" samalla tuota keskisuomalaisen 100 kirjaa jotka pitää lukea ennen kuolemaa listaa....niin sieltä paksuista teoksista minulle puuttuu vielä noiden aiemmin luettelemieni lisäksi ainakin Kunnon sotamies Å vejk maailmansodassa ²õ±ð°ìä Kolme muskettisoturia. Tosin en tiedä haluisinko lukea heti perään toista Dumasin kirjaa ja se on jo ollutkin lukupiirin kirjana...muistaakseni. Anna Karenina on myös noloudekseni lukematta, mutta sekin on tainnut jo olla lukupiirin kirjana.

Siitä muuten tulikin mieleeni, että olisko siinä ideaa jossain kohtaa, että otettaisiin jonkun kuukauden teemaksi, että luetaan kirja joka on jo luettu lukupiirissä.

Kaikkihan ei ole ehtineet lukea ihan jokaista mielenkiintoista kirjaa ja osa on tullut mukaan vasta paljon myöhemmin. Osa kirjoista on saanut myös kovin vähän kommentteja, johtuen varmaan siitä että ei ole ehtinyt juuri silloin ottaa lisää lukuprojekteja.

En tosin tiedä miten ³Ù䳾ä²Ô toteuttaisi, mutta tällainen ajatus nyt pälkähti päähäni.

Celinen Niin kauas kuin yötä riittää ei liene tarpeeksi paksu tiiliskiviklassikoksi (547s.)? Se on omalla lukulistalla. Samoin Eedenistä itään, sekin "vain" 680s. Toki sieltä myös löytyy tuo Kurjat.

Don Quixote pitäisi kanssa jossain vaiheessa lukea, mulla on se kahden niteen versiona omassa hyllyssä. Mutta se on taidettu lukea tässä lukupiirissä..en ihan tiedä, kun en ole ollut niin kauaa mukana.

Mulla on edelleen Buddenbrookit, Kurjat ja Sota ja rauha lukulistalla. Myös Myrskyluoto-sarja kiinnostaa. Olen nähnyt Myrskyluodon Maijan filmatisoinnit joskus pienenä ja kävin äidin kanssa katsomassa musikaalia keväällä, joten kai ne kirjatkin pitäisi joskus lukea.

Sukuromaaneista myös John Galsworthyn Forsytein taru I-II olisi lukulistallani (ja löytyy omasta kirjahyllystäni...)

Myrskyluodon Maija on minulle oikeastaan tuttu vain jonkin kappaleen nimenä, enkä edes muista millainen se on. Olen näköjään onnistunut välttämään tv-sarjankin kokonaan... Kirjasarja näyttäisi olevan viisiosainen, joten perfektionisti-minä haluaisi jakaa sen viidelle kuukaudelle, mutta yksittäiset kirjat ovat aika lyhyitä ja koko sarja siis yhtenä niteenä vain 750-sivuinen. Vähintäänkin siitä voisi tehdä keskustelun halukkaille.

Buddenbrookit on siis varmasti yksi maailmankirjallisuuden merkkiteoksista, ja sen puolesta puhuisi myös se, että lukupiirissä on taidettu lukea vain yksi saksalainen kirja tähän mennessä. (Mahdollistahan tietenkin on, että Länsirintamalta ei mitään uutta tulee syksymmällä valituksi, mutta sitä ei vielä tiedä.) Minua on kiinnostanut se siitä lähtien, kun katsoin tv-sarjan Mannin perheestä.

Sotamies Švejk olisi kyllä hyvä vaihtoehto vaikka marras-joulukuulle, sillä se "täyttäisi" suunnittelemani teeman ensimmäisestä maailmansodasta, mutta ymmärtääkseni ei ole varsinaisesti sotakirjallisuutta ja on varsin humoristinenkin. Sen edelle sopisi kyllä ajallisesti tuo Mannin romaani 1800-luvun saksalaisesta porvaristosta, elämäntavasta, joka sitten kai aika lailla katosi seuraavan vuosisadan melskeissä. (Siitä olisi sitten joskus hyvä jatkaa vaikka Günter Grassin Peltirumpun kanssa.)

Eedenistä itään menisi varmaan pituutensa puolesta, mutta Steinbeckiäkin on jo luettu. Muista mainituista Kolmea muskettisoturia ei ole luettu ja itsellänikin olisi se hyllyssä, mutta ei nyt tosiaan oikein toista Dumas'ta heti perään. Ja Forsytetkin kyllä kummittelevat mielessä, brittejä vain tulee muutenkin niin paljon...

Ja kyllähän tietenkin jonkinlainen uusintakierros voitaisiin järjestää, esimerkiksi ehkä kerran tai pari vuodessa. Ongelmaksi voi tosin muodostua, että löytyykö sellaista kirjaa, joka olisi useammalta "aktiivilta" lukematta. Olen tässä vähän miettinyt, että ensi vuodelle minulla ei ole oikein mitään erityista ideaa mielessä, ainoastaan sellainen, että käytäisiin läpi (maailman)kirjallisuutta vuosikymmenittäin, yksi per kuukausi, 1900-1909 tammikuussa ja lopuksi 2010-2019 joulukuussa.

Kolmea muskettisoturia ja Edenistä itään lukuunottamatta taitaa kaikki tässä luetellut tiiliskivet olla minulla lukematta. Itse olen aloittamassa syksyllä Danten Jumalaisen näytelmän toisen lukupiirin kanssa, joten voi olla, että muut tiiliskivet jäävät lukematta. Tuo ei ehkä sivumäärältään ole tiiliskivi, mutta sisällöltään epäilemättä kyllä.

Voihan sen väliin jääneiden teemakuukauden varmaan pitää niinkin, että ei valita mitään yhteistä lukupiirikirjaa, vaan kukin lukee siinä kuussa mitä vain itseltä on jäänyt väliin ja kirjoittaa kommenttinsa vanhoihin keskusteluketjuihin.

Toi Annamariahin ehdotus sopisi ainakin itselle, että olisi välillä aikaa lukea väliin jääneitä kirjoja. Sitten toki voisi kysellä jos jollain olisi sama kirja mielessä niin voisi saada jonkunlaista buddyreadia jos sellainen jotain kiinnostaa 🤔

Minä pidän sukuromaaneista, joten Buddenbrookit kävisi paremmin kuin hyvin. Forsytein tarun olen lukenut kymmenisen vuotta sitten ja se oli kyllä tosi hyvä silloin. En ole varma, lähtisinkö uudelleenlukuun, mutta voisin kyllä harkita.

Jossain vaiheessa olisi ehkä kiva, jos olisi tosiaan uudelleenlukukierroksia, jos vaikka olisi uusia aktiivisia ryhmäläisiä, joilla olisi kiinnostusta lukea jo kertaalleen luettuja. Ja toimisihan tuo jälkeen jääneiden yksittäinen teemakuukausikin varmaan aika kivasti :) Eikös Lukupiirin suosikit -listasta voi periaatteessa ainakin haarukoida, mitkä kirjat ovat jääneet vähemmälle lukemiselle äänestäjien lukumääärän perusteella?

Ups... tämähän on unohtunut minulta aivan täysin. Ilmeisesti syksyn lähestyminen ei tullut mieleen helteiden aikaan. Yritän saada äänestyksen tehtyä piakkoin, tosin nyt tullee kolme suunnilleen samaan aikaan, ja huomenna ja torstaina on minulla varmaan menoa...

No niin, nyt on äänestys auki ja äänestysaikaa on sellainen viikko. Pari päivää se on myöskin tuossa kotisivulla näkyvissä, muulloin sen löytää esim. tästä linkistä:

/poll/show/1...

Olipas muuten vaikeaa päättää, mitkä kirjat valitsisin, mutta omankin voi vielä laittaa.

Muistutus vielä äänestyksestä, jonka siis poistin ryhmän kotisivulta toisen äänestyksen tieltä. Aikaa äänestää on vielä huomiseen keskiviikkoon, sillä lyhensin sitä päivällä, jotta ehtisin tehdä tarvittavat asiat, ennen kuin en ole hetkeen paremman tietokoneeni vieressä. Toivottavasti muistankin...

Tällä hetkellä tilanne on tasan Buddenbrookien ja Eedenistä itään välillä, joista valintani osuisi Buddenbrookeihin, sillä ²õ±ð°ìä Steinbeckiä että muita amerikkalaisia on jo luettu, mutta kaikkia saksalaisia vain yksi.

/poll/show/1...

Nyt näyttäisi siltä, että jos meinaan ehtiä saada haasteet tehtyä niin Buddenbrook jää minulta välistä. Tuulen viemääkin odottaa vielä yöpöydällä. Paitsi jos joku keksii puuttuvan kohdan Helmet tai Seinäjoki haasteesta mihin, sen vielä voisin sijoittaa?!

Eikös Thomas Mann ole Nobel-palkittu kirjailija, minkä perusteella Buddenbrookit sopisi Seinäjoen lukuhaasteeseen. Ja jos tiiliskiveen tarttuminen ahdistaa, Helmet-haasteessa on se "kirjaan tarttuminen hieman pelottaa" -kohta.

Seinäjoen Nobeliin ajattelin laittaa sen Kazuo Ishiguron kirjan. Siitä taisi tulla valituksi Pitkän päivän ilta kirja. Niin ja tuohon kirjaan tarttuminen hieman pelottaa kohtaan, mulla on oma kirjahyllyhaasteessa Kuvun alla suunnitelmissa...kunhan nyt uskaltaisin sen aloittaa.:) Mutta hyviä ideoita kyllä Annamariah. Pitää nyt katsoa millainen lukutahti noilla paksuilla opuksilla on jotka jo ovat kotona valmiina, tiedä vaikka innostuisin vielä lokakuussa kirjan lainaamaan.

Minullakin alkaa olla vähän sellainen meininki, että jotain kirjoja pitää jättää välistä että saa kaikki haasteet tehtyä (jos saa). Tämän Mannin kirjan ajatellin kyllä lukea ja hainkin jo kirjastosta mutta aloitu jää reissun jälkeen eli melkein 2viikon päähän. Eli vähän myöhässä saatan olla kun aika pitkä opus vielä.

Sen sijaan Ishiguron kanssa vähän huonosti ku ei osunut voittajaksi omassa haasteessa ollut kirja ja en tiedä viitsinkö lukea vuoden loppuun kahta Ishiguroa. Saa nähdä mutta todnäk luen ainakin ensin oman kirjashyllyn kirjan ja katson sitten tuleeko joskus myöhemmin luettua lukupiirikirja.

Jossain vaiheessa tuntui olevan vielä edellä haasteissa mutta nyt alkaa kyllä tulla sellainen kiireen tuntu!

Olisikohan marras-joulukuussa sitten sotamies Švejkin (Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa) vuoro ilman äänestystäkin, kun kerran ensimmäisen maailmansodan loppumisestakin tulee 100 vuotta täyteen? Mielestäni se myös vähän keventäisi klassikkorintamaa, muita humoristisia klassikkotiiliskiviä ei tule nyt mieleen, samoin tsekkikirjailija toisi vähän vaihtelua isompien kirjallisuusmaiden joukkoon.

Kunnon sotamies Svejk kuulostaisi tosi mielenkiintoiselta kirjalta. Olen vain alkanut pitää pienempää ääntä näissä kirjojenvalinnoissa, kun alkaa hiukan kasautua näitä luettavia ja roikun aikataulussa jäljessä lukuineni. :) Tuo ei ilmeisesti ole varsinainen sotaromaani? Sen olisi voinut sijoittaa genrehaasteeseen silloin. Helmetin "sotakirjallisuus" asiasanan alle on tietokannassa kyllä laitettu vähän kaikenlaista (mm. Kätilö..ja Kähkösen Hietakehto..Paula Havastetta, Laila Hirvisaarta..), mutta Svejkillä ei ole tuota asiasanaa.

Kirjahan jäi Hasekilta kesken, hän kuoli nuorena, ja oli suunnitellut kuusiosaista tarinaa, valmiiksi tuli vain vajaat neljä. Mutta ilmeisesti sotaan asti Svejk ei ehdi, vaikka ajan yhteiskunnan ja armeijan byrokratia tulee tutuksi ja sotakin kai alkaa heti alussa, näin ymmärsin muutamasta arvostelusta. Mutta tyylilaji on enemmänkin farssimainen satiiri Itävalta-Unkarista ja sen armeijasta kuin varsinainen sotaromaani. Lisäksi tarina on ehkä enemmänkin kokoelma anekdootteja, joten keskenjääminen ei sen takia ole niin haitannut, en tiedä, onko kirjassa erityistä juontakaan, siis muuta kuin yritys päästä sotimaan, tai ehkä pikemminkin sen välttäminen. Sopinee siis myös luettavaksi pätkissä.