ŷ������

Ei ehkä tarvitsisi, mutta jaan kirjan silti kahteen ketjuun. Tässä voi jutella Ivanin päivästä, laittakaa kuitenkin isoimmat spoilerit tageihin.

Olen sivulla 20 ja nyt jo tietyt käännösratkaisut ärsyttävät. Miksi asiat unehtuvat unohtumisen sijaan? Myös "mesta" vähän särähti korvaan - siinä on tuskin venäjäksi ollut mitään slangi-ilmausta vaan ihan yleiskielen paikkaa tarkoittava sana "место" (mesto, lausutaan mesta). Joku päivä opettelen vielä riittävästi venäjää, että voin lukea itänaapurin kirjallisuutta alkukielellä :D

Lyhytromaani on nyt luettuna, muita novelleja en ole vielä ehtinyt aloittaa. Käännöksen kieli ärsytti, mutta itse kertomus oli kyllä mielenkiintoinen. Neuvostoliiton vankileirijärjestelmä ei ollut minulle kovin tuttu, ja tämä innosti googlaamaan lisätietoa, eli opinpahan taas jotain. Mielenkiintoisinta oli ehkä lukea leirin monimutkaisesta hierarkiasta.

Joo, olen jotain lukenut tuosta hierarkiasta, samoin kuin eri tavoista vältellä työtä ja saada silti, ainakin näennäisesti, määrätty työmäärä täyteen, samoin myös muistaakseni siitä, miten erilaisista tehdyistä palveluksista maksettiin.

Kirjasta In the Clutches of the Tcheka otin muistiin tämän kohdan, en tosin ole lukenut sitä (vielä) kannesta kanteen.

"We must ask Yashka. Only Yashka can arrange it - nobody else."
"Who's Yashka?"
"Yashka is a notorious bandit and highway robber. He's a highly esteemed personage here. He has been convicted twelve times, and at the present moment he has had a death sentence commuted to ten years' strict isolation for the third time. He'll probably be let out again soon, for he's been in prison nearly a year."

Petrogradin/Leningradin vankiloista olen myös lukenut eri vuosikymmeniltä. Sikäli tilanne oli parempi tsaarin aikaan, että heillä oli käytössä myös "puhelin" (toiletin ja vesiputkien kautta jotenkin), mutta ainakin vielä 1940-luvulla käytettiin sitä samaa "morsetusaakkostoa" kuin ensimmäisen maailmansodan aikanakin viestiessä sellistä toiseen.

Tämä niminovelli tai miksi sitä oikein kuuluu kutsua tuli tänään valmiiksi. Itseasiassa tämä kyllä yllätti positiivisesti. Päivä Venäläisessä työvankilassa oli varsin mielenkiintoinen. Minä en osaa kritisoida käännöstä, en huomannut siinä mitään kummallista. Vaan ei tämäkään nyt mitenkään nopealukuinen kirja ole vai onko musta vain tullut hidas lukija.:) Kaksi muuta novellia on vielä aloittamatta. Luen ne nyt ensin ennen kuin alan sen enempää arvostelemaan. Olisin toivonut kappalejakoa, mutta ilmankin selvisin.

Kun kirjan aloittaminen venyi muutenkin, niin päätin odotella sitten kokonaan vuodenvaihteen yli, niin saan tämän mukaan vuoden 2018 haasteisiin.

Niminovellihan oli todella hyvä, siis paljon parempi kuin olin kuvitellut. Tosiaan, päivä neuvostoliittolaisen vankileirin elämää ei olisi paljon mielenkiintoisemmin voinut tulla kerrotuksi. Kirjaa ei olisi malttanut laskea käsistä, kun odotin niin suurella jännityksellä, saako Ivan illallisella yksi vai kaksi kauhallista keittoa. En ole vielä lukenut viimeistä novellia, mutta jos koko kirja pitäisi arvioida tämän ensimmäisen perusteella, niin viisi tähteä tulisi.

Täytyy olla hyvä lukuvuosi luvassa, jos se jo alkaa näin tiukasti. Tai vaihtoehtoisesti loppuvuosi on vain matkaa alaspäin...